SANAKIRJA - kupari

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V X Y Z Ä Ö

Ampeeri

Sähkövirran voimakkuuden yksikkö SI-järjestelmässä.

Aurinkoenergiatekniikka

Aurinkoenergian hyväksikäyttö, jossa vettä lämmitetään esim. lämmitystarkoitusta varten.

Aurinkopaneeli

Laite, jolla aurinkoenergia otetaan talteen suhteellisen hyvällä hyötysuhteella (30–50 %) lämmittämällä vettä esim. lämmitystä varten.

Bar

Paineen mittayksikkö, 1 bar = 100 kPa, 1 Pa= 1 N/m2

Barometri

Ilmanpainemittari.

Cu

Kupari on alkuaine ja sen kemiallinen merkki on Cu (latinan sanasta Cuprum).
Punakeltainen, kiiltävä, pehmeä ja helposti muokattava metalli. Kupari kuuluu elintärkeisiin hivenaineisiin. Lisätietoja tästä aiheesta

Diffuusiotiiviys

Harvat materiaalit ovat niin tiiviitä, että ne eivät läpäise kaasua. Mitä tiiviimpää materiaali on, sitä paremmin se sopii kiertovesijärjestelmien asennuksiin. Kupari on korkean diffuusiotiiviytensä ansiosta tässä suhteessa ihanteellinen materiaali. Ominaisuudesta on hyötyä myös liuotinaineita vastaan.

DIN

Lyhennys sanoista ”Deutsche Industrie Norm” = saksalainen teollisuusstandardi.
Suomessa sitä vastaavat SFS-standardit tai SFS-EN standardit.

Elektrolyysi

Sähkövirran aikaansaama kemiallisten yhdisteiden hajoaminen nesteessä.

Emissio

Kaasu- tai muut hiukkaspäästöt ympäristöön.

F

G

Hiilimonoksidi

Eli häkä on väritön, hajuton ja palava kaasu, jota muodostuu hiilipitoisten aineiden epätäydellisessä palamisessa.

Hitsaus

Metallien liitostapa, jossa liitettävät pinnat sulavat. Eri hitsausmuotoja ovat puikko-, puristus- ja pistehitsaus.

I

Joule

Energiamäärän mittayksikkö (lämpömäärä).

Juoksute

Lisäaine, jolla estetään juotettaessa metallipintojen oksidoituminen kuumennuksen aikana, jotta juote tarttuu yhteen liitettäviin pintoihin. Käytettävissä nesteenä tai tahnana.

Juotos

Kahden metallikappaleen yhdistäminen siten, että niiden väliin juotettavalla kerroksella on mahdollisuus seostua metallikappaleisiin. Juotos kuumennetaan sähkövastuskuumentimella tai kaasuliekillä. Juottaminen on joko kova- tai pehmeäjuottamista. Jälkimmäisessä työskentelylämpötila on alle 450°C, ensin mainitun yli 450°C.

Kalori

Aikaisemmin käytetty energian mittayksikkö (lämpömäärä);
1 kalori = 4,1868 joulea.

Kastepiste

Lämpötila, jossa ilman kosteus tiivistyy.

Kelvin

SI-järjestelmän lämpötilan mittayksikkö. Asteikko on sama kuin Celsius-asteikossa, mutta nollapiste on absoluuttinen eli -273,15°C.

Keräin (Aurinkopaneelissa)

Aurinkopaneelin tärkeä osa. Koostuu usein ohutseinämäisistä kupariputkista. Useimmat keräimet on käsitelty mustiksi, jolloin ne hyödyntävät mahdollisimman tehokkaasti lämmitysenergiaksi muutettavan aurinkoenergian kuparin erinomaisen lämmönjohtokyvyn avulla. Lämpö siirretään putkessa nesteen välityksellä, joka on usein pakkasnesteen ja veden seos.

Kierrätys

Jätteiden, oheistuotteiden ja käytettyjen tuotteiden hyödyntäminen uusien tuotteiden raaka-aineena. Keskiajan jälkeen louhitusta kuparista 80 % on edelleen käytössä.

Kilowattitunti

Sähköenergian mittayksikkö. Vastaa 1 000 watin tehoa tunnin aikana.

Konvektori

Laite, jolla lämpöenergia siirretään ympäröivään ilmaan, esimerkiksi lämmityspatteri.

Korroosio

Materiaalin pinnan kemiallinen tai sähkökemiallinen syöpyminen.

Kupari

Kupari on alkuaine ja sen kemiallinen merkki on Cu (latinan sanasta cuprum).
Punakeltainen, kiiltävä, pehmeä ja helpoesti muokattava metalli.

Kupari kuuluu

Jaksollisen järjestelmän ensimmäiseen ryhmään.
Sen järjestysluku on 29,
sulamispiste +1 083 °C,
kiehumispiste +2 595 °C,
tiheys/ominaispaino 8,9 g/cm3,
suhteellinen atomipaino 63,546;
hopean jälkeen paras sähköä ja lämpöä johtava aine. Muita ominaisuuksia: täysin UV-kestävä, suuri diffuusiotiheys ja korroosionkestävyys. Monikäyttöisyytensä ja kätevän työstettävyytensä ansiosta kupari on yksi tärkeimpiä hyötymetallejamme. Kuparia tuotetaan maailmassa noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuparin tuotanto

Luonnossa esiintyy erittäin harvoin puhdasta kuparia. Sitä saadaan suurimmaksi osaksi malmista, joka sisältää noin 1 % kuparia.
Malmi louhitaan maaperästä, jauhetaan jauheeksi ja rikastetaan ns. vaahdottamalla. Sulatossa materiaali työstetään raakakupariksi, jonka kuparipitoisuus on noin 97–99 %. Raakakupari puhdistetaan elektrolyysin avulla laadukkaaksi kupariksi, jonka metallipitoisuus on vähintään 99,9 %.
Lähes kaikki kupari valetaan aihioiksi, joista valmistetaan puolituotteita kuten levyjä, nauhoja, putkia tai lankoja.

Kupariseokset

Tärkeimmät kupariseokset ovat messinki, uushopea, punametalli ja pronssi.

Laippa

Putkien tai putkistovarusteiden laippaliitos. Laippa voidaan yhdistää putkeen hitsaamalla tai kierreliitoksella.

Lämminvesivaraaja

Säiliö käyttö- tai lämmitysveden lämmitykseen ja varastointiin.

Lämpöeristys

Eristämällä putkistot estetään hallitsematonta energiankulusta.

Maakaasu

Maankuoressa olevia, luonnollisia kaasuesiintymiä, esimerkiksi metaani. Esiintyy usein öljyesiintymien yhteydessä. Kaasua siirretään putkistoissa ja käytetään esimerkiksi lämmitystarkoituksiin.

Manometri

Kaasu- tai nestepaineen mittari.

Messinki

Kuparin (55–90 %) ja sinkin seos, väri vaaleankeltainen/punakeltainen. Messingille on ominaista hyvä kestävyys, ja helppo muokattavuus.
Messingistä valmistetut painikkeet ja vetimet ovat kuparin antibakteeristen ominaisuuksien ansiosta hygieenisiä, eikä niitä tarvitse puhdistaa.

Metalliseos

Seos koostuu kahdesta tai useammasta metallista. Sitä valmistetaan joko sulattamalla, valamalla, puristamalla tai sintraamalla. Seosten sähkön- ja lämmönjohtokyky on yleensä huonompi kuin alkuperäisten metallien.

Nestekaasu

Kaasumainen hiiliyhdiste, joka huoneenlämmössä ja yli 25
baarin paineessa esiintyy nestemäisessä muodossa. Koostuu propaanin ja butaanin seoksesta. Käytetään polttokaasuna.

Oma kaivo

Juomavettä voidaan ottaa kunnallisen vesijohdon sijaan myös omasta kaivosta. Myös yksityisen vedenottopaikan veden laatua on valvottava näytteiden avulla.

Pascal

SI-järjestelmän paineen ja mekaanisen jännityksen mittayksikkö. Pa = N/m2

Patina

Vihertävä kerros emäksistä kuparikarbonaattia kuparin ja kupariseosten pinnalla. Muodostuu kosteassa ilmassa hiili- ja rikkidioksidin reaktiossa. Kuparin pintaa suojaavaa ruskeaa oksidikerrosta kutsutaan myös patinaksi.
Selkeästi erottuva vihreä patina muodostuu sateen määrästä, veden koostumuksesta ja ilmanpuhtaudesta riippuen 8–15 vuoden kuluessa loivasti kaltevilla tai sateelle runsaasti altistuvilla pinnoilla.

pH-arvo

Aineen emäksisyyden tai happamuuden ilmoittava arvo.
Juomaveden pH-arvon tulee olla 6,5–9,5.

Pintakäsittely

Metallien, kuten kuparin, nikkelin ja sinkin pinta käsitellään joko mekaanisesti (hionta, harjaus, kiillotus), kemiallisesti (peittaus, patinointi, maalaus) tai galvaanisesti (päällystys messingillä, nikkelillä, kromilla, hopealla tai kullalla).

Pintalämpö

Lattioiden, seinien, katon tai lämmityslaitteiden pinnan lämpötila.

Pronssi

Yhteisnimitys kuparin ja tinan seoksille, joissa on yli 60 % kuparia ja joissa toisin kuin messingissä on hyvin matalia sinkkipitoisuuksia. Pronssi on elastista ja sen työstöominaisuudet ovat erinomaiset. Lisäksi se on hyvin kulutusta ja erittäin hyvin korroosiota kestävää.

Punametalli

Punametallit ovat kuparin, tinan, sinkin ja lyijyn seoksia. Niistä valmistetaan valamalla armatuureja ja putkistovarusteita. Punametallien korroosionkestävyys on parempi kuin yleisten valumessinkien.

Putkiliitos

Putket voidaan liittää juottamalla, hitsaamalla, tai mekaanisilla liitososilla.

Q

Raskasmetalli

Metallit ja metalliseokset, joiden tiheys on yli 4,5 g/cm3. Kaikki metallit, joiden tiheys on suurempi kuin titaanin, luokitellaan kuuluvaksi raskasmetallien ryhmään. Tämän määritelmän mukaan itse metallin tai sen yhdisteen kuulumisella raskasmetalleihin ei ole mitään tekemistä aineen haitallisuuden kanssa. Termillä raskasmetalli ei siis ole mitään tekemistä aineen myrkyllisyyden kanssa. Osa raskasmetallien ryhmään kuuluvista metalleista on elintärkeitä (tärkeimpinä kupari, rauta ja sinkki). Lisätietoja tästä aiheesta

SI-mittajärjestelmä

Fysikaalisten suureiden mittayksiköt (lyhenne ranskan sanoista ”System International d´unités”), jotka otettiin käyttöön vuonna 1960. SI-järjestelmä perustuu 7 alkuperäiseen suureeseen (metri, sekunti, kilo, ampeeri, kelvin, mooli ja kandela).

Sinkki

Alkuaine, kemiallinen merkki Zn. Sinertävän valkoinen, hauras metalli jaksollisen järjestelmän 2. ryhmästä.
Sen järjestysluku on 30,
sulamispiste +419,58 °C ja kiehumispiste +907 °C.
Sinkki reagoi voimakkaasti happojen ja emästen kanssa, mutta ei syövy kylmässä veden ja ilman vaikutuksesta. Korroosiolle alttiit metallit sinkitään elektrolyyttisesti. Sinkki sekoittuu monien eri metallien kanssa. Tärkeitä sinkki-kupariseoksia ovat messinki, ja uushopea.

SIS

Lyhenne sanoista Svensk Industri Standard (Ruotsin teollisuusstandardi).

Sn

Tina on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn (latinan sanasta stannum).
Hopeanvalkoista, kiiltävää, pehmeää ja venyvää metallia. Käytetään mm. juotoksissa. Tärkeitä tina-kupariseoksia ovat tinapronssit, kuten alumiini-ja piipronssit.

Terminen aurinkoenergiajärjestelmä

Laitos, jossa tuotetaan esim. lämmitysenergiaa aurinkoenergian lämmittämällä vedellä. Jokaisen termisen aurinkoenergialaitoksen tärkein osa on aurinkokeräin, jonka painosta kuparia on suurin osa. Kupari johtaa aurinkoenergian veden ja pakkasnesteen seokseen. Nesteen avulla energia kuljetetaan lämmönvaihtimella varustettuun säiliöön. Energian talteenoton jälkeen neste palaa aurinkokeräimeen, jossa se lämpenee uudelleen. Säiliössä lämmennyt vesi johdetaan rakennuksen lämminvesi- tai lämmitysjärjestelmän kautta käyttökohteisiin.

Termostaatti

Lämpötilan tasaisena pitävä laite.

Tina

Alkuaine, kemiallinen merkki Sn (latinan sanasta stannum). Hopeanvalkoista, kiiltävää, pehmeää ja venyvää metallia.
Kuuluu jaksollisen järjestelmän 4. ryhmään. Sen järjestysluku on 50,
sulamispiste +231,97 °C ja kiehumispiste +2 270 °C.
Käytetään mm. juotoksissa. Tärkeitä tina-kupariseoksia ovat messinkivalos tompakki ja tinapronssi.

Uushopea

Kuparin (42–62%), sinkin (20–42%) ja nikkelin (10–18%) seos, käytetään usein esimerkiksi ruokailuvälineiden ja ruuvien päällystämiseen.

Veden kovuus

Järjestelmä, jolla mitataan veden kovuutta. Kova vesi sisältää kalsium- ja magnesiumsuoloja. Pehmeä vesi = 0–6 °dH; keskikova vesi = 7–13 °dH; kova vesi = 14–20 °dH.

Vedenkäsittely

Vettä (talousvettä) joudutaan käsittelemään vesilaitoksilla paitsi terveydellisten vaatimusten täyttymisen kannalta, myös teknillisessä mielessä, esim. syövyttävyyden vähentämisen kannalta. Talousvesiasetuksen mukaan vesi ei saa olla syövyttävää.

Viemäri

Likaisen viemäriveden poistamiseen tarkoitettu laitteisto/putkisto.
Liitetään kunnalliseen tai yksityiseen puhdistuslaitokseen.

Voltti

Sähköjännitteen mittayksikkö.

Vihreä patina

Sinivihreä, suojaava kerros mm. emäksistä kuparikarbonaattia, jota saattaa muodostua kuparin ja kupariseoksen pintaan kosteassa ilmassa. Ilmiö on merkki kuparin luontaisesta pyrkimyksestä palata takaisin malmin muotoon.

Watti

Tehon mittayksikkö.

X

Y

Zn

Sinkki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn. Sinkillä voidaan seostaa monia eri metalleja. Tärkeitä sinkki-kupariseoksia ovat messinki ja uushopea.